WÄRK:fest 2013 <3!

warkfest-2013_01_varkkays-alkoi_full_2

Viime päivät ovat menneet värkkäyshuumassa.

WÄRK:fest on tee-se-itse -kulttuurin festivaali, joka järjestettiin tänä vuona toista kertaa.  Festari oli jälleen aivan mahtava ja se jätti jälkeensä inspiroituneen ja innostuneen fiiliksen. Ei olisi mitään sitä vastaan, että useammin pääsisi viettämään viikonloppunsa puuhaten, tavaten kiinnostuneita ja osaavia ihmisiä ja suunnitellen yhteistyötä mitä erilaisempien väsääjien kanssa.

warkfest-2013_13_esite

Festareita edeltävä viikko oli hektinen, kun tein suunnitelmia, valmistelin festaripöytääni, kuvitin ja taitoin esitteen ja yritin myös ehtiä ompelemaan. Itse festariviikonloppu oli myös aika raskas, mutta tapahtuma oli monin verroin yhden uuvuttavan viikon arvoinen.

Tarratan esite on pitkään ollut puuhalistalla ja nyt sain sen aikaiseksi. Yhden unettoman yön se tosin vaati. Esitteen tekoa rajoitti mustavalkoinen mopoprintterini, joten oli pidettävä kuvat yksivärisinä.

Piirsin muutamia Tarratan promokuvia läpi Marimekon pahamaineisen Hetkiä-kuosin kuuluisaksi tekemällä tavalla. Onneksi valokuvat olivat omia, niin en joudu kopiokohun keskelle; nyt ei olisi aikaa millekään kansalliselle kriisille.

warkfest-2013_02_aaniwalli

WÄRK:fest oli tällä kertaa Ääniwallissa, joka sijaitsi Helsingin Vallilassa.

Tila oli viime vuoden Kaapelitehdasta paljon pienempi ja intiimimpi. Kaapelitehdas on komea paikka, mutta tällainen pieni ja intiimi tila toimi mielestäni paremmin festivaalille, jonka yksi keskeisiä tarkoituksia on tavata ihmisiä. Paikalle löytäminen tosin oli vähän liian vaikeaa.

warkfest-2013_03_roudaus

Rakas Bernina Record 930 Electronic -ompelukoneeni painaa 30 kiloa, joten kuljetukset ovat haastavia. Lisäksi halusin tuoda tapahtumaan koko materiaalivarastoni, jotta kävijät pääsisivät itse tekemään sen luovimman puolen kahleiden suunnittelussa: värien ja materiaalien yhdistelemisen.

Tällä kertaa roudaukset  hoituivat polkupyörän peräkärryllä ja tavaratelineellä. Purkupäivänä sain tosin yllättäen pakettiautokyydin, mistä olen kiitollinen ~ikuisesti. Siinä vaiheessa en olisi oikeastaan jaksanut sahata Ääniwallin ja työhuoneen väliä itseni painoisen kuorman kanssa.

warkfest-2013_12_kollaasi

Itse tapahtumapäivät menivät ommellessa, jutellessa ihmisten kanssa ja tutustuessa muiden pöytiin. Pidin myös pienen puheenvuoron, jossa esittelin lonkerokahleiden syntytarinaa esimerkkinä siitä, millaisissa prosesseissa Tarratan ompelukset syntyvät.

WÄRK:festeillä värkättyä:

warkfest-2013_04_tarrata-146

Yksi festivaalivierras suunnitteli kahleet leveästä kangasvyöstä ja Hietsun kirpputorilta löytämästäni matkalaukkuhihnasta. Mukaan tuli myös maastokuvioinen kahvahihna.

warkfest-2013_05_tarrata-147

Seuraava asiakkaani suunnitteli kahleet matkalaukun olkahihnasta ja rinkan remmeistä. Nekin valmistuivat jo festarin aikana. Loput tilaukset jäivät postitettavaksi festareiden jälkeen.

warkfest-2013_07_tablettitasku

Omasta pöydästä huolimatta pääsin myös osallistumaan muiden työpajoihin! Kierrätystehtaan työpajassa pääsin kokeilemaan messumatosta ompelua. Olen nähnyt messumattoa lukuisat kerrat roskalavoilla ja roskiksissa (esimerkiksi täällä) ja miettinyt, että siitä varmasti voisi saada aikaan vaikka mitä. Nyt tein suojakotelon Samsung Galaxy Tab 2 -tabletille netistä löydettyjen mittojen perusteella ja olin oikein tyytyväinen lopputulokseen.

warkfest-2013_08_hama-mlp-fim

Olen myös halunnut pitkään tehdä pikselitaidetta Hama-helmillä ja nyt pääsin kokeilemaan sitäkin. Vaikeinta oli lopettaminen.

warkfest-2013_11_lapset

Tämä oli ehkä festareiden hauskin hetki: lapset sekosivat ilosta löydettyään pinkin vyövalikoimani ja tarjouduin tekemään lapsille rannekorut heidän valitsemistaan vöistä. Vyöt valittiin tarkkaan ja sitten tämä bondage-ompelija teki pupu- ja perhosrannekorut kiinnittämällä vyönpätkiin pienet tarrapalat.

Tilaajat tykkäsivät:

warkfest-2013_10_lapset_02

Kahlepöytäni ei varsinaisesti ollut teemaltaan lapsiystävällinen, mutta onneksi pienimmille ei tarvitse kertoa tekemieni järeämpien rannerenkaiden kaikkia käyttötarkoituksia.

WÄRK:festien tunnelma oli jälleen valtavan hyvä. Värkkäyspisteillä oli hyvin erilaista tekemistä virkkauksesta kolvaamiseen ja 3D-tulostamisesta taontaan. Koko kattaus löytyy festareiden sivulta. Monen eri alan ihmisten kanssa tuli vaihdettua yhteystietoja ja monenlaista yhteistyötä on tulossa!

WÄRK:fest. Aivan parasta. Tätä lisää.

Magneetit pelastivat jälleen kaiken: nepparipihdit korjattavina

Bernina Record 930 Electronic WITH MAGNETS

Aikaisemmin olen hehkuttanut magneettien toimintaa ompelukoneen modaamisessa. Ne pitävät käden ulottuvilla niin sakset, pihdit, neulat kuin mittanauhatkin.

Nyt magneeteille löytyi uutta käyttöä.

Hankin nepparien asennukseen Prym-merkkiset nepparipihdit, jotka tuntuivat aluksi vakuuttavalta ja laadukkaalta työkalulta. Niillä onnistui tosi kätevästi sekä reiän tekeminen materiaaleihin että nepparien puristaminen paikalleen.

prym-tool_02

Pihdit ja reikien tekemiseen tarkoitetut työkalukärjet. Putki puristuu kartiota vasten ja mitä ikinä pihtien välissä tällöin on, siihen tulee reikä.

Pian työkalulle kävi kuitenkin näin:

prym-tool_03

Aukot, joissa työkalun kärkien olisi tarkoitus pysyä, löystyivät jo lyhyen käytön jälkeen sen verran, etteivät kärjet pysyneet paikallaan. Sain idean ja kokeilin seuraavaa:

prym-tool_01

Magneetti kiinnittyy magneettisilla supervoimillaan pihteihin ja auttaa myös työkalukärkiä kumoamaan painovoiman.

Lisäsin kaksi pientä neodyymimagneettia saksien runkoon, yhden pihtien kumpaankin leukaan. Ne ovat tarpeeksi vahvat estämään kärkiä putoamasta saksista. Nyt toimii taas!

prym-tool-04

JEE NAKS NAKS NAKS NAKS

 

Työtilan parantelua

Työhuoneen uudelleenjärjestely on jollakin tavalla raikastanut päätä, koska uusia ideoita syntyy ja työtila kohenee.

Hyllyn reunaan teipattua mittanauhaa ei tarvitse koskaan etsiä! IKEAsta oli lähtenyt mukaan paperinen mitta, josta sai sopivat sentti- ja tuumakaistaleet hyllyn reunalle. Mittanauhat ovat kokonaan läpinäkyvän pakkausteipin peitossa, joten eivät irtoile tai repeä.

Ompelukoneeseen teipillä kiinnitetyt neodyymimagneetit pitävät jatkuvasti tarvitut neulat ja sakset saatavilla. Ei ole edes niin tarkkaa, laittaako neulan tarkalleen kohdalleen, koska voimakas magneetti imaisee sen itseensä.

Työtilan ergonomian jatkuvan kohentumisen lisäksi tänä sunnuntaina valmistui muutakin: kahleparit hopea-musta #72 ja pinkki-musta #73!

Tarrata vs. muu elämä

Päivätyössä on kiirettä, mutta näköjään sitä löytää aikaa asioille, jotka eniten kiinnostavat:

Bussissa matkalla töihin luonnostelin aika valmiiksi tulevan kaulapantojen sivun.

Aamupalaverissa mietin viimeisintä innostusta, QR-koodeja. QR-koodi on alunperin autoteollisuuden käyttöön kehitetty kaksiulotteinen viivakoodi, johon mahtuu vanhan mallista koodia enemmän dataa. Koodin voi lukea älypuhelimella ja se voi sisältää esim. tekstiä tai linkin nettisivulle.

Lounastauolla reitille osui Kierrätyskeskus, jonka tyhjensin sopivista kangasvöistä. Mukaan lähti hyviä perusmustia vöitä, kiva kirkkaan pinkki vyö ja päheä punamusta HEAVY METAL -vyö. Leveä vihermusta matkalaukkuhihna taitaa päästä sträppärivaljaiksi.

Töiden jälkeen viimeistelin työhuoneella kahleparin nro 59. Syystä tai toisesta tällaiset perusmustat ovat jääneet melkein kokonaan tekemättä, mutta nyt syntyi pari tilaajan erityistoiveesta. Pitääpä lisätä sivuille ja valikoimiin. (EDIT: myynnissä ovat)

Sitten seuraavaan päivään –>.

Tarratan videodebyytti!

Tarratan tuotteet ommellaan Bernina Record 930 -ompelukoneella, joka on samalta vuodelta kuin ompelija itsekin: 1982. Teräsrunkoisen koneen käyntiääni on jotakin aivan muuta kuin uudemmissa koneissa, joita olen aikaisemmin käyttänyt. Kuunnelkaa vaikka! Tässä ommellaan paikoilleen yksi tarrapinta turvavyökahleisiin.

Entä kuinka kuvataan puhelimella videota, kun molemmat kädet ovat varattuina? Tarratan työhuone tarjoaa ilmaisen niksin: pari pientä puristinta ovat oikein hyvä kamerajalusta älypuhelimelle.

Bernina käy huollossa

Vuonna 1982 valmistettu Bernina Record 930 -kone on alkanut ryppyillä tässä vuoden 2012 puolella ja nyt päätin viimein tehdä asialle jotain. Vahvikeompeleita tehdessä Bernina on ihan liian usein pamauttanut neulan vähän sivuun aukostaan, jolloin se rusahtaa poikki saman tien.

On pelottavaa, kun voimakas kone hajottaa terävän neulan varoittamatta aivan kasvojen edessä, joten ensin ompelin suojalasit päässä, sitten askartelin pakkausuojamuovista koneeseen silmäsuojan.

Näistä oli kuitenkin vain väliaikainen apu, sillä koneella ompelu ei ollut enää hauskaa. Lisäksi neulat maksavat euron kappaleelta! Takuuta viime kesänä ostetulla koneella oli yli vuosi jäljellä, joten tänään kone sai kyydin ostopaikkaansa, Malmille MP-Tikki -myymälään.

Valitettavasti demoefekti toimii myös niin päin, että kun asiantuntija on näkemässä, vikaa ei saa toistumaan. Bernina tikitti saumat säyseästi ja yritin vakuuttaa huoltajan siitä, millä tavalla ompelu yleensä mättää.

Bernina putsattiin paineilmalla, sen toiminta tarkastettiin ja sukkulasta hiottiin neulan lyömiä koloja. Tärkeintä oli kuitenkin saamani neuvot:

  • Paksuja materiaaleja ommellessa pakkia ei pidä käyttää, sillä silloin on suuri riski, että neula katkeaa.
  • Myös hyvin lyhyt siksak-tikki vaikeuttaa ommeltavan materiaalin kuljetusta paininjalan alla.
  • Laadukkaat neulat toimivat paremmin ja katkeavat harvemmin.

Bernina Record 930 openedVaikka Bernina näytti huollossa vain parhaita puoliaan, sain hyvää palvelua ja hyviä neuvoja. Lähdin MP-Tikistä mukanani putsattu kone, parempia neuloja ja muutamia lisäpuolia (edes niistä ei suostuttu ottamaan rahaa vastaan).

Lisäksi Bernina sai kehuja. Hyvä mieli sen puolesta.

 

 

<3 työhuone

Viime viikkoina on ehtinyt joulun tilausten ompelun lisäksi myös kehitellä työhuonetta toimivammaksi. Valmiit kahleet voi nyt testata saman tien, kun työhuonekämppiksen kanssa asennettiin kattoon lyöntiankkuri ja ruuvattiin siihen koukku.

Kuvassa testattavana on juuri valmistunut kahlepari T#21, materiaaleina käytetyt joogavyö ja hevosen talutin. Koko paino on kahleiden varassa, ne tuntuvat tukevilta ja tarrat pitävät. Kyllä nämä kehtaa antaa eteenpäin.

 

Parhaat ideat ovat yksinkertaisia ja varastettu ammattilaisilta. Yhtenä iltana vaklasin hiukan Aleksanterin teatterin tyhjää ompelimoa ikkunan takaa. Vaikka oma työhuone ja ompelukone ovat mahtavat, teatterin valtavat työpöydät ja teollisuuskoneet herättivät silti kateutta. Yhden idean pöllin ja kiinnitin neulatyynyn kuminauhalla oman ompelukoneeni kylkeen.

Vähänkö toimii. Ei pyöri ympäriinsä, ei vie tilaa pöydältä, on aina juuri siinä missä sitä tarvitaan.

Uusi ompelukone!

Ensimmäiset tarrasiteet ompelin ystävän luona, sillä minulla ei ollut omaa ompelukonetta. Lisäksi sain korvaamatonta apua mallin miettimiseen ja mitoittamiseen, kun sovittelimme lakanakankaasta tehtyä sidemallia toistemme ranteisiin.

Siteet #02 – #09 ompelin äidiltä lainassa olleella Singerillä (en ole vielä kertonut, millaisia projekteja lainakoneella toteutettiin), mutta tuli hetki, kun minun oli palautettava kone. Tarvitsin siis oman koneen.

Koska halusin ostaa kerralla hyvän koneen, tutkin eri merkkejä, vierailin liikkeissä (ja kauhistuin hinnoista) ja kysyin suosituksia ompelevilta tutuilta. Lopulta ostin Malmilla sijaitsevasta liikkeestä huolletun vaihtokoneen, Bernina Record Electric 930:n. Mitä enemmän koneesta luen ja mitä enemmän sitä käytän, sitä vaikuttavammalta se tuntuu.

Bernina 930 -konetta valmistettiin Sveitsissä 1982-89 ja se on aikansa Berninan huippumalli. Se on yhä etsitty ja haluttu laite. Yhden lukemani arvion mukaan Berninan ompelukoneet 730, 830 ja 930 ovat paras koskaan valmistettu ompelukoneiden sarja.

Olen ommellut moderneilla keskitason koneilla enkä ole aikaisemmin kokenut sellaista tuntumaa kuin Berninassa. Kone on raskas, kokonaan metallia ja vaikka se on melkein 30 vuotta vanha, se ompelee tasaisesti, pehmeästi ja täsmällisesti. Kaikki siinä tuntuu laadukkaalta ja toimivalta. Olen ollut koneesta täysin innoissani.

Tänään ompelin ensimmäisen sideparin (pinkki T#10) Berninalla ja se on jotakin aivan muuta kuin aikaisemmat käyttämäni koneet. Voi olla, että olen 29 vuoden iässä ostanut viimeisen ompelukoneen mitä tulen tarvitsemaan.

Vertailu Berninan ja Singerin tekemistä vahvikeompeleista: vasemmalla 2000-luvun Singer, oikealla 1980-luvun Bernina. Olen fani.