Jotakin vanhaa, jotakin uutta

Tarratan kahleiden kierrätysmateriaalit

Kaikki Tarratan kahleet, strap-on -valjaat ja kaulapannat ovat tehty osittain kierrätysmateriaalista. Uuden materiaalin ja kierrätysmateriaalin määrä vaihtelee ja jotkin välineet, kuten sänkykiinnikehihnat ja kahvahihnat, ovat kokonaan uutta materiaalia.

Kuvassa on yksi esimerkki valmiista tilauksesta. Uutta materiaalia ovat kahleiden metalliosien lisäksi ompelulangat, kangasmerkki ja tarranauhat. Kierrätettyä taas ovat musta pohjavyö ja lila keskihihna, jotka on käytetystä turvavyöstä ja rinkan remmeistä.

Kierrätysmateriaalin käyttö ulottuu myös pakkauksiin. Kuvan kahleiden postituspakkaus on tehty vanhan mapin kannesta leikatusta levystä, johon kahleet on kiinnitetty vanhoista polkupyörän sisäkumeista leikatuilla kuminauhoilla. Uutta onkin vain tarra ja kirjekuori, johon välineet sujautetaan.

 

Pari laukkua paloiksi

Nimetön reppu ja Quicksilverin olkalaukku

Joku oli heittänyt pois jonkun merkittömän selkärepun ja Quicksilverin kassin. Molemmat olivat siinä määrin nuhjaantuneet, että tohdin suorittaa laukuille dissektion.

Rest In Pieces.

Laukuista lähti

  • hieman hihnaa kahdessa eri leveydessä
  • erilaisia solkia ja muoviosia
  • muutama leveämpi solki. Näistä olin mielissäni, sillä niitä kuluu strap-on -valjaisiin, eikä niitä löydy kovin usein.

Pitäisi varmaankin kehittää jokin väline pelkästään pistosolkien (eli pikalukkojen, kuvassa ylimmät soljet vasemmalla) ympärille, sillä niitä alkaa olla aika valtavat määrät.

Hyvänolontunne, joka seuraa laadukkaan pahvilaatikon kannen avaamisesta.

Tarrata-setti

Tarratan tuotteet paitsi valmistetaan kierrätysmateriaaleista, myös pakataan kierrätysmateriaaleihin. Tästä johtuen jokainen Tarratan lähetys on oman näköisensä.

Tällä kertaa sain käsiini Samsungin pikkuläppärin mustan ja tukevan laatikon. Olin juuri saanut valmiiksi suuremman tilauksen, joten tämä oli kuin tarkoitettu sille. Pakkaustarvikkevarastostani löytyi myös solumuovia, josta syntyi sisustus laatikolle.

Valitettavasti en voi jokaiselle tilaajalle tarjota yhtä näyttävää paketointia. Onneksi paketin sisältö lienee kuitenkin näissä käsitöissä se odotetuin osa lähetystä.

WÄRK:fest 2013 <3!

warkfest-2013_01_varkkays-alkoi_full_2

Viime päivät ovat menneet värkkäyshuumassa.

WÄRK:fest on tee-se-itse -kulttuurin festivaali, joka järjestettiin tänä vuona toista kertaa.  Festari oli jälleen aivan mahtava ja se jätti jälkeensä inspiroituneen ja innostuneen fiiliksen. Ei olisi mitään sitä vastaan, että useammin pääsisi viettämään viikonloppunsa puuhaten, tavaten kiinnostuneita ja osaavia ihmisiä ja suunnitellen yhteistyötä mitä erilaisempien väsääjien kanssa.

warkfest-2013_13_esite

Festareita edeltävä viikko oli hektinen, kun tein suunnitelmia, valmistelin festaripöytääni, kuvitin ja taitoin esitteen ja yritin myös ehtiä ompelemaan. Itse festariviikonloppu oli myös aika raskas, mutta tapahtuma oli monin verroin yhden uuvuttavan viikon arvoinen.

Tarratan esite on pitkään ollut puuhalistalla ja nyt sain sen aikaiseksi. Yhden unettoman yön se tosin vaati. Esitteen tekoa rajoitti mustavalkoinen mopoprintterini, joten oli pidettävä kuvat yksivärisinä.

Piirsin muutamia Tarratan promokuvia läpi Marimekon pahamaineisen Hetkiä-kuosin kuuluisaksi tekemällä tavalla. Onneksi valokuvat olivat omia, niin en joudu kopiokohun keskelle; nyt ei olisi aikaa millekään kansalliselle kriisille.

warkfest-2013_02_aaniwalli

WÄRK:fest oli tällä kertaa Ääniwallissa, joka sijaitsi Helsingin Vallilassa.

Tila oli viime vuoden Kaapelitehdasta paljon pienempi ja intiimimpi. Kaapelitehdas on komea paikka, mutta tällainen pieni ja intiimi tila toimi mielestäni paremmin festivaalille, jonka yksi keskeisiä tarkoituksia on tavata ihmisiä. Paikalle löytäminen tosin oli vähän liian vaikeaa.

warkfest-2013_03_roudaus

Rakas Bernina Record 930 Electronic -ompelukoneeni painaa 30 kiloa, joten kuljetukset ovat haastavia. Lisäksi halusin tuoda tapahtumaan koko materiaalivarastoni, jotta kävijät pääsisivät itse tekemään sen luovimman puolen kahleiden suunnittelussa: värien ja materiaalien yhdistelemisen.

Tällä kertaa roudaukset  hoituivat polkupyörän peräkärryllä ja tavaratelineellä. Purkupäivänä sain tosin yllättäen pakettiautokyydin, mistä olen kiitollinen ~ikuisesti. Siinä vaiheessa en olisi oikeastaan jaksanut sahata Ääniwallin ja työhuoneen väliä itseni painoisen kuorman kanssa.

warkfest-2013_12_kollaasi

Itse tapahtumapäivät menivät ommellessa, jutellessa ihmisten kanssa ja tutustuessa muiden pöytiin. Pidin myös pienen puheenvuoron, jossa esittelin lonkerokahleiden syntytarinaa esimerkkinä siitä, millaisissa prosesseissa Tarratan ompelukset syntyvät.

WÄRK:festeillä värkättyä:

warkfest-2013_04_tarrata-146

Yksi festivaalivierras suunnitteli kahleet leveästä kangasvyöstä ja Hietsun kirpputorilta löytämästäni matkalaukkuhihnasta. Mukaan tuli myös maastokuvioinen kahvahihna.

warkfest-2013_05_tarrata-147

Seuraava asiakkaani suunnitteli kahleet matkalaukun olkahihnasta ja rinkan remmeistä. Nekin valmistuivat jo festarin aikana. Loput tilaukset jäivät postitettavaksi festareiden jälkeen.

warkfest-2013_07_tablettitasku

Omasta pöydästä huolimatta pääsin myös osallistumaan muiden työpajoihin! Kierrätystehtaan työpajassa pääsin kokeilemaan messumatosta ompelua. Olen nähnyt messumattoa lukuisat kerrat roskalavoilla ja roskiksissa (esimerkiksi täällä) ja miettinyt, että siitä varmasti voisi saada aikaan vaikka mitä. Nyt tein suojakotelon Samsung Galaxy Tab 2 -tabletille netistä löydettyjen mittojen perusteella ja olin oikein tyytyväinen lopputulokseen.

warkfest-2013_08_hama-mlp-fim

Olen myös halunnut pitkään tehdä pikselitaidetta Hama-helmillä ja nyt pääsin kokeilemaan sitäkin. Vaikeinta oli lopettaminen.

warkfest-2013_11_lapset

Tämä oli ehkä festareiden hauskin hetki: lapset sekosivat ilosta löydettyään pinkin vyövalikoimani ja tarjouduin tekemään lapsille rannekorut heidän valitsemistaan vöistä. Vyöt valittiin tarkkaan ja sitten tämä bondage-ompelija teki pupu- ja perhosrannekorut kiinnittämällä vyönpätkiin pienet tarrapalat.

Tilaajat tykkäsivät:

warkfest-2013_10_lapset_02

Kahlepöytäni ei varsinaisesti ollut teemaltaan lapsiystävällinen, mutta onneksi pienimmille ei tarvitse kertoa tekemieni järeämpien rannerenkaiden kaikkia käyttötarkoituksia.

WÄRK:festien tunnelma oli jälleen valtavan hyvä. Värkkäyspisteillä oli hyvin erilaista tekemistä virkkauksesta kolvaamiseen ja 3D-tulostamisesta taontaan. Koko kattaus löytyy festareiden sivulta. Monen eri alan ihmisten kanssa tuli vaihdettua yhteystietoja ja monenlaista yhteistyötä on tulossa!

WÄRK:fest. Aivan parasta. Tätä lisää.

R.I.P. Asaklitt -selkäreppu

13-09-21_asaklitt-paloiksi_01

Roskiksesta löytyi loppuun käytetty Clas Ohlsonin Asaklitt -selkäreppu. Vetoketjut olivat rikki, kankaat kuluneet ja osa soljista haljenneet. Paloiksi, siis!

13-09-21_asaklitt-paloiksi_02

Repusta lähti kiertoon

  • harmaata reppuhihnaa, joista tulee luultavasti kahleet. Ehkä nämä voisi yhdistää turvavyöhön?
  • tikapuusolkia, jotka pääsevät osaksi strap-on -valjaita.
  • D-renkaita, jotka käytän luultavasti joissakin uniikkikahleissa tai kaulapannassa. Yleensä suosin O-renkaita, mutta en vastusta vaihtelua!
  • pienet palat tarranauhaa. Näin pienet palaset päätyvät yleensä prototyyppeihin ja kokeiluihin, lopulliset välineet teen isommilla tarrapinnoilla.
  • pistosolkia ja muita muoviosia, joille en vielä tiedä käyttöä. Kattavat varastot erilaisia pikkuosia on kuitenkin jo monesti osoittautunut tarpeelliseksi, joten laitetaan talteen.

Kiitos taas, roskikset!

Laukku kaikelle, mitä tarvitset.

13-08-14_playstation-laukku_1

Tästä roskalavalta löytyneestä laukusta päätellen jollakulla on ollut hyvä meno 90-luvulla. Olalla on kulkenut alkuperäinen PlayStation-laukku, jonka sivutaskut ovat täynnä kondomeita.

Ei voi kuin kadehtia.

13-08-14_playstation-laukku_2

Tämä laukku oli niin vaikuttava, että en raaskinut purkaa osiin. Sille onneksi löytyi nopeasti ottaja Facebookin kirppisryhmistä.

Laukkuja osiin!

Laukkuja purettaviksi

Sain roskista löytyneen golf-bagin ja loppuun käytetyn repun purettaviksi.

Laukuista puretut soljet

Vähän saksia, vähän puukkoa, ja tämän verran osia laukuista jäi käytettäväksi. Pienestä repusta sai irti enemmän ja parempilaatuisia osia kuin suuresta bägistä.

Solkipilli, pillisolki

Pistosolkia kertyy aika paljon, koska niille en ole vielä keksinyt mitään käyttöä. Tämä oli yllättävä kuriositeetti: pistosolki, joka sisältää myös pillin. Pitäisikö nyt kehittää kahleet näiden ympärille, ihan vain soljen kummallisuuden vuoksi?

Liikaa vyönsolkia!

Liikaa vyönsolkia!

Kun tekee kierrätyskäsitöitä käytetyistä vöistä, voi joutua tällaisen ongelman eteen: tarpeettomia vyönsolkia on kertynyt kasoittain. Nopeasti laskettuna niitä oli nyt noin 115 kappaletta. Askartelukaupoissa nämä maksavat useita euroja kappaleelta, joten tuumin, että varmasti ne jonnekin saisi jatkokäyttöön.

Vyö auton turvavyöstä

Muutamia leveimpiä yhdistin käytettyyn turvavyöhön ja tein housunvöitä, mutta loput olivat yhä tarpeettomina. Facebookin Materiaalitori kierrättäjille -ryhmään laitettu ilmoitus kuitenkin toimi ja soljille löytyi vastaanottajia. Useimmat halusivat muutamia kappaleita, mutta onneksi löytyi myös yksi halukas, joka otti kaikki tarjolla olevat soljet käsityökursseille.

tarrata-paketit

Paketit maailmalle! Pääsin kerralla koko kasasta eroon ja nyt voin alkaa kerryttämään uutta.

On muuten oma vaivansa, kun lajittelee tavarat vastaanottajien toiveiden mukaan, paketoi ne, kyselee osoitteet, punnitsee paketit, laskee postikulut, liimaa merkit, kiikuttaa postilaatikkoon tai SmartPost-automaattiin, ilmoittaa postikulut vastaanottajille… No, tarpeettomasta tavarasta eroon pääseminen on kyllä ihan riittävä palkinto. Se on aina yhtä mukavaa.

Löytöjä joutomailta

Joutomaa

Tällaiset kasat herättävät välittömästi innostuksen. Helsingissä on yhä harvemmassa joutomaita, joille näitä kertyy, mutta vielä muuttuvat kaupunginosat ja rakennustyömaiden liepeet tarjoavat tutkittavaa.

Saalis

Pienellä tonkimisella löytyi kolmea erilaista hihnaa ja paloletkun jämä. En tiedä, tuleeko letkusta tehtyä mitään, mutta se oli kiehtovaa materiaalia. Ehkä siitä voisi tulla erityisen leveitä, keltamustia kahlesettejä? Tai yhdistäminen polkupyörän sisäkumiin voisi olla kiinnostavaa.

Kätkö

Olin juoksemassa enkä halunnut kantaa isoa kääröä tavaroita mukanani, joten piilotin ne myöhempää noutamista varten. Älkää käykö nyysimässä, pliis.

Viimeksi kuluneen viikon askareita

Onpa ollut mukavaa pitkästä aikaa koluta vyövarastoja, yhdistellä materiaaleja ja tehdä uusia yhdistelmiä. Sellaista ei ole vähään aikaan ehtinyt tekemään ja uniikkikahleiden osastokin on päässyt tyhjenemään kokonaan.

Tällaisen kolmikon olen tehnyt viime päivinä:

Kahleet #102

Kahleet #102, materiaaleina kangasvyö kirpputorilta ja maasta löytynyttä hihnaa.

 

Kahleet #103

Kahleet #103 turvavyöstä ja hohtavan magentoista ysäririnkan hihnoista.

 

Kahleet #104

Kahleet #104 punamustasta vyöstä ja mustasta keskihihnasta.

Lisään kahleet myytävien listoille pikapuoliin.

//LISÄYS 19.4.2013:
Kahleet ovat nyt tilattavissa ja löytyvät näistä linkeistä:
Siniorvokki
Mustaa ja magentaa
Punaiset juovat //

Muillekin kierrätysväsäyksille on löytynyt aikaa! Dyykkasin pinon vanhoja koulun tarjottimia ja olen tehnyt kokeiluja niiden päällystämisellä vanhoilla lehdillä Erikeeperin ja huonekalulakan avulla.

13-04-15_zandar-tarjotin

Tässä on Action Force -teemainen tarjotin. Lehtivarastosta löytyisi 80-luvun Hämähäkkimiestä kirppikseltä, omia 90-luvun Pelit-lehtiä ja raksan kivikasasta löytynyttä 80-luvun pornoa. Saa nähdä, millaisia tarjottimia sitä vielä syntyy.

Turvavyövarastoja täydentämässä

Kahleet auton turvavyöstä luonnollisessa ympäristössään.

Teen käytetyistä auton turvavöistä kahleita ja strap-on -valjaita. Materiaalina vyö on mainiota: Äärimmäisen kestävää, tiheään punottua hihnaa, joka tuntuu iholla tukevalta ja sileältä. Turvavyön myös tunnistaa helposti ja tutun materiaalin kohtaaminen uudessa yhteydessä on mielestäni yksi kierrätyskäsitöiden hauska puoli..

Turvavyövarastoni olivat käyneet vähiin ja soittelin läpi netistä löytämiäni autopurkamoita. Kaikki eivät olleet kiinnostuneita keskustelemaan käsityöläisen kanssa, jonka tuomat kassavirrat olisivat tuskin kummoisia. Muistiinpanoni puheluista täyttyivät riveistä kuten “vihamielinen”, “vihamielinen, mahdollisesti yhteistyöhaluinen”, “miltei ystävällinen”.

Osa-Tattis Oy oli ainoa, josta sain kuulla ystävällisen vastauksen ja mahdolliselta kuulostavan diilin. Muualla ei joko ymmärretty yhtään mitä halusin (“Minkä merkkinen auto sulla on? Minkä merkkinen auto?”), myytiin vain kelakoneiston kanssa (“30 € kappale”) tai ei haluttu keskustella asiasta lainkaan ().

Soitellessa aloin huomata yhtenäisyyttä firmojen osoitteissa: Rattitie, Tuulilasitie, Kytkinpolku, Akkutie… Pian käsitin, että kaikki nämä auto- ja varaosaliikkeet ovat keskittyneet pienelle alueelle Tattarisuolle.

Kaarihalleja ja viivasuoria teitä.

Tähän varaosaliikkeiden ghettoon suuntasin eräänä arki-iltana päivätöiden jälkeen. Alue oli täynnä kaarihalleja, parkkialueita ja ainoa kohtaamani ihminen oli mursuviiksinen rekkakuski, joka ei sanonut sanaakaan, kun kysyin tietä Osa-Tattikseen. Osoitti sentään sormella olkansa yli.

Alan olla lähellä.

Osa-Tattis on löytynyt!

Osa-Tattiksen toimisto oli pienessä rähjäisessä parakissa, joka oli lattiasta kattoon täynnä hyllyjä, jotka olivat puolestaan täynnä auton osia. Tavaraa oli valtavasti pienessä tilassa. Seinällä oli tyttökalenteri, yhdessä nurkassa pönttökiuas. Kiukaan tarkoitus oli pitää parakki lämpimänä halvemmalla kuin sähkölämmitin.

Liikkeen edustaja istui tuolissaan pipo päässä ja toppatakki päällä, sillä parakin lämpötila oli 10-15 astetta. Hän nosti eteeni kolme muovikassillista autonromuista leikkaamiaan turvavöitä ja ostin koko kasan. Juttelimme tovin, lähinnä koirista, ja sitten palasin saaliineni bussipysäkille.

Kolme kassillista arvojätettä

Jos joku muu etsii käytettyjä turvavöitä, niin voin suositella soittamaan suoraan Osa-Tattikseen. Säästyy harmilta, kun ei tarvitse kuunnella autopurkamoiden edustajien nihkeilyä puhelimessa. Muita yhteistyöhaluisia paikkoja olivat Takuupurkamo Sapoma Oy ja Malmin Valio-osa Oy. Kaikkiin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen kuin haluaa noutaa vyöt. [EDIT: korjattu autopurkamoiden listaa ja lisätty linkit]

Pesukone on kasvattanut lonkerot.

Nyt vöitä on pesty pari koneellista ja pian turvavyökahleita ja sträppärivaljaita saa tilattua myös harmaan ja hopean sävyissä! Toivoin myös muita värejä, erityisesti punaisen sävyjä, mutta niitä kuulemma liikkuu hyvin vähän nykyautoissa.

Muilta osin retkeni Tattarisuolle käytettyjen turvavöiden perässä oli menestys! Saa nähdä kumpi kestää kauemmin: turvavyövarastoni vai intoni ommella niistä kaikenlaista.

Kahleet pyörän sisäkumista

Olen ehtinyt tehdä polkupyörän sisäkumista lahjelenkkejä, käyntikorttikotelon, fysioterapeuttisia apuvälineitä, mutta kahleiden tekeminen on jostain syystä odottanut näin pitkään.

Ensimmäinen kokeilu näyttää tältä:

13-01-07_sisakumi-musta_01_w900

Ompelu sujui yllättävän hyvin, vaikka nahkea kumi vaatii omia kikkojaan. Esimerkiksi vahvikkeet eivät voi olla yhtä lujasti ommeltuja kuin tekstiilivyössä, sillä tiuhaan rei’itetty kumi repeää*.

Ensimmäinen kokeilukahle on siis koossa ja seuraavaksi kokeillaan sen toimivuutta ja kestävyyttä! Jos kaikki menee hyvin, näitä tulee tilattavaksi piakkoin.

Minusta on ihan hillittömän hauska ajatus, että tuo materiaali on kierinyt jonkun pyöräilijän alla ennen kuin on päätynyt kahleiksi. 13-01-07_sisakumi-musta_02_w900

 

* //EDIT: Ei revennytkään, luulin vain. Tein kokeiluja erilaisilla ompeleilla, ja kahle kesti koko painolla siitä roikkumisen.

Ihan muita ompeluita

Pitkästä aikaa olen ehtinyt ommella muutakin kuin bondage-välineitä. Tästä on kiittäminen myös kaveripiiriä, josta nousee aika kummallisia tarpeita. Esimerkiksi raksaliivistä tehtyä köysipainoa en olisi omiin tarpeisiini keksinyt tehdä.

12-12-13_tyotasku

Kaveri tarvitsi työhönsä vähäeleisen taskun, jossa saa kulkemaan avaimet, kynät, paperit ja puhelimet. Minä sitten sellaisen laadin. Kankaiden suuntaa ja ompelujärjestystä miettiessä saa aivonsa solmuun, mutta palapelin ratkaisun keksiminen on hurjan palkitsevaa. Vielä kun lopuksi käsissä on itse tehty käyttöesine.

Tällaisen ompelun parissa saattaa unohtaa syömiset ja nukkumiset, kun on vielä aivan välttämättä tehtävä vielä seuraava sauma.

12-12-13_lahjelenkit

Tarratan Facebook-sivulla kyseltiin mahdollisuutta remmeihin, jotka pitäisivät lahkeet nipussa pyöräillessä. Aika kauan pyörittelin ideoita päässäni, kunnes keksin täydellisen materiaalin: käytetyt polkupyörän sisäkumit! Ne joustavat, eivät liu’u ja niitä saa pyöräkorjaamoilta, kun kysyy kauniisti.

Remmi kiinnittyy tarralla ja siinä on dyykatusta tai kirppikseltä ostetusta huomioliivistä irroitettua heijastinnauhaa. Kierrätysmateriaalien osuus on aika korkea, kun uutta materiaalia ovat vain tarrapalat ja ompelulanka.

12-12-13_heittopussi

Taas yksi erikoistilaus: paino heitettävän köyden päähän. Sisällä on hiekkatäyte ja suun rullasulku mahdollistaa, että painoa voi tarpeen mukaan vaihdella. Ommeltu dyykatun raksaliivin selkäkappaleesta, joten väri on iloisen kirkas ja kangas kestävää.

 

Laukut osiin

Ihmiset ovat parhaimmillaan siten kivoja, että ne ottavat minulle talteen asioita, joita tietävät minun tarvitsevan. Niinkuin nämä roskiksesta löytyneet risat laukut. Laukkujen lisäksi kasassa on roskalavalta löytämäni jalkatuet.

Sakset ja mattopuukko pienensivät kasan näihin osasiin:

Tarvikevarastot täydentyvät muovi- ja metalliosilla, parilla kiepillä hihnaa ja pätkillä tarranauhaa. Jei.

Postitusarkit

Olen postittanut Tarratan tuotteita tilaajille kirjekuorissa, joihin olen parhaani mukaan koettanut asetella tuotteet nätisti. Sullomiseksi se on kuitenkin mennyt ja tuntuu ankealta nähdä vaivaa ompelusten eteen ja sitten postittaa ne tungettuna myttynä.

Viimeistään suurempien tilausten kohdalla tuli tarve saada kamat pysymään jotenkin ojennuksessa kirjekuoren sisällä. Se sai minut kehittelemään lähetysarkin. Sen idea on, että pahviin lyödään tuotteiden väliin reiät ja tuotteet kiinnitetään kumilenkeillä pahviin.

Tässä on lyöty reikämeistillä reiät pahviin ja leikattu mattopuukolla niiden välit auki.

Polkupyörän sisäkumista leikatut renkaat (ovat muuten parhaita kumirenkaita mitä on) saa asetettua tehtyihin aukkoihin…

ja valmiit tuotteet saa sujautettua lenkkien sisään. Vielä etikettitarra kulmaan ja kahleet ovat valmiit kirjekuoriin!

Kartonki leikattu jäykän kirjekuoren kyljestä, kuminauhat vanhaa sisäkumia. Kuoret mahtuvat vaivatta postilaatikkoon ja muutenkin on tuhannesti mukavampi postittaa tuotteita, kun ne näyttävät kivoilta.

 

Lahjeremmit ja heijastimet

Taas oli uuden ostaminen lähellä. Innostuin tekemään pyörän sisäkumista lahjeremmejä pyöräilykätyttöön ja siihen tarvitsen heijastinta.

Kartoitin vaihtoehtoja eri kaupoista sekä nettimyymälöistä ja totesin hinnan ja laadun vaihtelevan valtavasti. Olin jo valmis tilaamaan, kunnes…

Löysin kirpputorilta huomioliivit 0,50 eurolla. Niistä saan ratkottua irti 2,5 metriä 50 mm leveää heijastinnauhaa, mikä riittää tarpeisiini pitkäksi aikaa. Liiveillä on kaikenlaiset turvasertifioinnit, joten nauha voi olla laadukkaampaakin kuin satunnainen kangaskaupan tuote.

0,20 euron metrihinnalla se oli ainakin edullisempaa kuin Eurokankaan heijastinnauha.

WÄRK:fest 2012

Ensimmäinen tee-se-itse -kulttuurin festivaali WÄRK:fest oli ja meni ja oli ihan huikea. Tapahtuma muistutti  Pixelache-festareita, mutta rosoisempana ja fokus enemmän väsäämisessä ja rakentamisessa kuin taiteessa. Kummallekin oli yhteistä hurjan inspiroitunut ja inspiroiva ilmapiiri ja innostus, joka jäi myös festareilta päälle.

Pidin WÄRK:festeillä työpisteen, jossa ompelin kahleita ja kaulapantoja sekä esittelin utelialle projektia. Festarispesiaalina kävijät saivat suunnitella omat kahleensa yhdistelemällä vöitä ja hihnoja toisiinsa.

Olin ajatellut istuvani viikonlopun ajan Berninani äärellä ja ompelevani tilattuja kahleita. Vähän jäi vähiin ompelut, kun nähtävää oli niin paljon ja festarit olivat täynnä tuttuja ja uteliaita.

Siihen nähden, että Tarratalla oli tapahtuman ainoa lapsilta kielletty pöytä, yllättävän moni lapsi jatkoi matkaansa rannekorujen tai muun pikkulahjan kanssa.

Eva & The Singers antoi ompelukoneille kovempaa kyytiä kuin Tarrata koskaan.

Lähimpinä naapureina minulla oli koko läpileikkaus perinteisistä käsitöistä kokeellisiin teknologioihin: MSX.fi:n Pongia pelaava robottikäsi, villan kehruuta langaksiAnarkistimartat ja pöytä, jossa louhittiin Bitcoineja ja kasvatettiin sieniä sahanpurussa.

Muita kiinnostavia projekteja festareilla oli esimerkiksi seuraavat. Listassa on vakavasti yliedustettuna oman pisteeni ympäristö.

  • Troika 
    Osaamisen jakamista tuntemattomien kesken! Jos kolmea ihmistä kiinnostaa jokin sama aihe ja joku heistä osaa sitä opettaa, he voivat järjestää aiheesta kurssin. Kun ajankohta on sovittu, kuka tahansa muukin voi osallistua kurssille.
  • Empaattiset energiamittarit
    Energiamittarien ei tarvitse esittää numeroita, vaan ne voivat viestiä ymmärrettävämmillä ja tunteisiin vetoavammilla keinoilla.
  • Helicam – ilmakuvausta radio-ohjattavalla helikopterilla.
    Koska päheitä koptereita ja upeaa lentokuvaa varhaisaamun Helsingistä.
  • 3D-tulostus
    Lentäviä autoja ja holokansia ei ole näkynyt, mutta onneksi 3D-tulostaminen on koko ajan arkisempaa. Useammalla pisteellä pääsi katsomaan läheltä, kuinka esineet syntyivät hitaasti, kerros kerrokselta.

Harvoin on tapahtuma tuntunut näin inspiroivalta ja omalta. Ensi vuonna uudestaan!

Kuva: Nuppu Stenroos. Lisää kuvia WÄRK:festeiltä Flickrissä

 

Pehmustetut kahleet ja vaaralliset kahleet


Pyöräillessä löytyi jäteaitauksesta hylätyt, rikkinäiset lastenrattaat (blogaus aiheesta). Niistä lähti irti nippu hihnoja ja solkia ja yhdessä hihnoista ollut varoitusmerkki pääsi saman tien osaksi kahleita. Tykkään! Tällaisia voi vain toivoa löytyvän useammin, mutta eipä ole tullut vastaan. (Kuvan kahleet ovat jo uudella omistajalla.)

Tein myös ensimmäisen kokeilun pehmustetuista kahleista! Ostin UFFilta valtavan fleece-ponchon ja siitä leikatuista suikaleista tein pehmusteet turvavyökahleisiin. Aika työlästä, mutta kiinnostavaa ja ihan kivat tuli. Tilaajaltakin tuli palautetta, että hyvin toimi. Pehmustus luultavasti tulee jatkossa  lisäominaisuusvalinnaksi kahleisiin.

Näissä kahleissa on myös kokeeksi tuplarenkaat. Lisäävät vähän kiinnityksen varmuutta ja erilaisia kiinnitysmahdollisuuksia. Seuraavaksi haluan kokeilla pitempää päätylenkkiä, jonka saisi läpi kahleiden renkaasta ja lukittua munalukolla. Mutta ensin keskitytään tämän päivän Ketjureaktion 10-vuotisjuhliin ja jonossa oleviin tilauksiin!