Ihmisen viipale

Kun tekee kahleita tai muita välineitä mittatilauksena, on todella suureksi avuksi, jos keskeneräistä välinettä voi sovittaa suoraan tilaajan päälle. Tässä on kuitenkin improvisoitava, koska koska asiakkaat ovat harvoin paikalla välineitä ommellessa ja minulla on vain tieto tarvittavasta kaulan, nilkan, ranteen tai muun niputettavan ruumiinosan koosta.

13-09-23_reisikahle-tekeilla

Tässä on tällä hetkellä työn alla oleva väline ja malli asiakkaan jalasta. Jotenkin makaaberilta tämä tuntuu, että pöydälläni on siivu kahleet tilanneen ihmisen reittä.

Joskus vielä kehitän sellaisen lieriön, jonka ympärysmittaa voi säätää portaattomasti haluttuun mittaan. Siihen asti mennään hihna- ja teippirullien avulla.

BobbinSaver saves the day!

Löysin täydellisen tuotteen ratkaisemaan yhden pitkään vaivanneen ongelman. Ompelukoneen puolien säilytys on ollut vaikeaa, sillä ompelutarvikelaatikossa puolat

  1. purkautuvat
  2. menevät sotkuun
  3. niistä ei päältä näe, mitä väriä niihin on puolattu.

Hyvin kusista ja ankeaa. En arvosta.

bobbin-saver puolapidike

Tähän ongelmaan ostin BobbinSaver -puolanpidikkeen ja se on ollut loistava! Puolat pysyvät tiukasti paikoillaan ja värit ja jäljellä olevan langan määrän näkee saman tien.

BobbinSaver magneettipidikkeessä

Lisäksi sen saa kiinni katossa olevaan magneettitelineeseen, joten se on aina käsillä, mutta ei koskaan tiellä. Mahtavaa! Pidän ja arvostan!

Vahvempia lankoja

Kahleet #113 valmistumassa

114. kahleparin vahvikkeiden päättelyä.

Tänään Tarratan työhuoneella valmistuivat musta-magentat kahleet.

Tähän asti olen ommellut kahleiden vahvikkeet tavallisella Coats Duet -polyesterilangalla. Sekin on hyvin vahvaa ja vahvikkeet ovat pitäneet, mutta turvavöitä ja muita raskaampia ompeluksia tutkiessa omat ohuet langat ovat alkaneet tuntua riittämättömiltä. KATEUS HERÄSI.

5000 metriä A&E-teollisuusompelukonelankaa (vahvuus 50) ja 1000 metriä Coats Duet -lankaa (vahvuus 100)

5000 metriä A&E-teollisuusompelukonelankaa (vahvuus 50) ja 1000 metriä Coats Duet -lankaa (vahvuus 100)

Tilasin kokeeksi Ompelukonekeskus Koivulta teollisuusompelukonelankaa. 5000 metrin rulla oli vaikuttavan kokoinen. Muutamia ongelmia oli ratkottavana sen käyttöönotossa:

  • Lanka ei ole tavallisella, pyörivällä rullalla vaan vaatii lankatelineen, jolta lanka voi nousta ylöspäin. Huomasin, että painavan rullan voi laittaa pöydälle ompelukoneen taakse, kiertää langan koneen päällä olevan lankatelineen kautta ja sen jälkeen langoittaa normaalisti. Hyvin toimii!
  • Langankireyden säädöissä oli mentävä sellaisiin lukemiin, mitä en ole ennen uskaltanut edes kokeilla. Lanka kuitenkin kesti hyvin ja siistiä saumaa alkoi tulla alun sykkyröiden jälkeen.

Viimeksi valmistuneisiin noin kymmeneen kahlepariin olen ommellut vahvikkeet kovimmille joutuviin kohtiin tällä teollisuuslangalla. Vaikka edellinenkin lanka oli kyllin hyvää, on aina mukavaa voida tehdä asiat paremmin.

Tällä siis mennään jatkossa! Koska teollisuuslangan värivalikoimat ovat hyvin rajalliset, niin kirjaviin kahleisiin teen vahvikkeet yhä tavallisella ompelulangalla.

Valmit kahleet käytetystä turvavyöstä ja rinkan hihnoista.

Valmit kahleet käytetystä turvavyöstä ja rinkan hihnoista.

Paloletkua ja jumppapalloja

Muutamia kokeiluja viime viikoilta:

13-05-14_paloletkukokeilu

Ylikokoiset kelta-mustat kahleet löytämästäni paloletkusta. Tämä on suurikokoisin kokeiluni tähän mennessä, kahleen leveys oli 10 cm luokkaa. Kahleesta tuli liian massiivinen ja jäykkä, mutta tuon materiaalin kanssa pitää jatkaa kokeiluja. Kelta-musta väriyhdistelmä viehättää lujasti ja tuon kokoinen tarrapinta pitää jo todella voimakkaasti kiinni. Ei sillä, että niistä muistakaan irti pääsisi.

13-05-24_jumppapallokahle_WIP 13-05-24_jumppapallokahle

Taloyhtiön kierrätyskasassa oli maannut kuukausia jumppapallo, jonka lopulta otin käyttööni. Metallinhohtoinen väri houkutteli.

Kumi kesti hyvin vetämistä, mutta repeytyi helposti. Sitä ei voinut ommella lainkaan, joten tein kokeilukahleeseen erilaisen kiinnityksen kuin muihin ompelemiini kahleisiin. Niiteillä kahleen sai koottua siististi ja tarrat ompelin lenkkarityyliin kahletta kiertävään hihnaan.

Kahleen varassa pystyi vaikka roikkumaan katosta, mutta rasituksen kohdistuessa juuri oikein, kumi repeytyi niitin kohdalta. Pitää siis jatkaa suunnittelua, sillä kyllä tästä matskusta haluan jotakin valmista tehdä! Jos kumilla vaikka päällystäisi kangaskahleen, niin niitti ei pääsisi repeytymään läpi.

Näitä kokeellisia kahleita on päässyt kertymään, kun niitä on niin mukavaa tehdä. Pitäisi vain jalostaa niitä myös valmiiksi! Tässä pari aiempaa kokeilua:

13-01-07_sisakumi-musta_01_w900

Kahleet polkupyörän sisäkumista. Näistä pidän itse erityisesti, sisäkumi on materiaalina kaunista, kestävää ja lisäksi halpaa ja helposti saatavilla.

13-02-18_henkseli-kahle

Varustelekasta sain housujen kaupanpäällisenä henkselit ja kahleethan niistäkin syntyi. Renkaan tilalle meni mielijohteesta sänkykiinnikehihnoista tuttu solki.

Liikaa vyönsolkia!

Liikaa vyönsolkia!

Kun tekee kierrätyskäsitöitä käytetyistä vöistä, voi joutua tällaisen ongelman eteen: tarpeettomia vyönsolkia on kertynyt kasoittain. Nopeasti laskettuna niitä oli nyt noin 115 kappaletta. Askartelukaupoissa nämä maksavat useita euroja kappaleelta, joten tuumin, että varmasti ne jonnekin saisi jatkokäyttöön.

Vyö auton turvavyöstä

Muutamia leveimpiä yhdistin käytettyyn turvavyöhön ja tein housunvöitä, mutta loput olivat yhä tarpeettomina. Facebookin Materiaalitori kierrättäjille -ryhmään laitettu ilmoitus kuitenkin toimi ja soljille löytyi vastaanottajia. Useimmat halusivat muutamia kappaleita, mutta onneksi löytyi myös yksi halukas, joka otti kaikki tarjolla olevat soljet käsityökursseille.

tarrata-paketit

Paketit maailmalle! Pääsin kerralla koko kasasta eroon ja nyt voin alkaa kerryttämään uutta.

On muuten oma vaivansa, kun lajittelee tavarat vastaanottajien toiveiden mukaan, paketoi ne, kyselee osoitteet, punnitsee paketit, laskee postikulut, liimaa merkit, kiikuttaa postilaatikkoon tai SmartPost-automaattiin, ilmoittaa postikulut vastaanottajille… No, tarpeettomasta tavarasta eroon pääseminen on kyllä ihan riittävä palkinto. Se on aina yhtä mukavaa.

Lahkeet nippuun

Pyöräilijän lahjelenkit

Kevään ja pyöräilykauden saavuttua herättelin lahjeremmiprojektin talviunilta.

Eräs Tarratan Facebook-sivujen seuraaja otti aikeisemmin yhteyttä, sillä hänellä oli hyvin yleinen pyöräilijän ongelma: kuinka saada lahkeet nippuun, jotta ne eivät mene rattaisiin? Aloin kehitellä ongelmaan ratkaisua.

Vaikeinta oli löytää sopiva materiaali. Sen pitäisi olla riittävän joustavaa, se ei saisi olla liukasta, sitä pitäisi voida ommella… sitten idea syntyi: polkupyörän sisäkumit täyttävät kaikki nämä kriteerit! Lisäksi ne sopivat teemaan täydellisesti. Sisäkumit ovat myös siitä kivaa tavaraa, että niitä saa pyöräkorjaamoista mielin määrin ja jos hyvin käy, niin niissä on jotakin hienoja painatuksia.

Käytetyt sisäkumit

Kumin ompelussa on omat haasteensa, sillä se on niin nahkeaa, ettei se liu’u paininjalan alla mihinkään. Olen yrittänyt ratkaista ongelmaa mm. seuraavilla keinoilla:

  • Laittamalla suikaleen leivinpaperia ommeltavan kumin ja paininjalan väliin ja repimällä sen myöhemmin pois. Vaivalloista ja saattaa jättää paperia saumoihin.
  • Käyttämällä konetta, jossa on yläsyöttö tai lisävarusteena kävelevä paininjalka. Ostin jälkimmäisen eBaysta, mutta en ole saanut sitä toimimaan kovin hyvin.
  • Olen lukenut myös teflonpintaisista paininjaloista ja liukasteista, jotka estävät takertumisen, mutta Helsingin ompelutarvikeliikkeissä ei olla näistä kuultu.
  • Järkeilemällä ompeluksen niin, että kumi ei koskaan tule ylöspäin, jolloin takertumisongelmalta välttyy kokonaan.

Lahjelenkeissä käytin listan viimeistä metodia. Kumi on aina alaspäin syöttöhammastusta vasten ja paininjalan alla liukuu joko tarranauha tai heijastin. Aika monta kertaa sai miettiä ja piirtää renksun ompelun, mutta lopulta palaset loksahtivat paikalleen. Juuri tästä ongelmanratkaisusta pidän ompelemisessa!

Valmiita lahjelenkkejä

Lenksuista tuli juuri niin hyvät kuin toivoinkin. Joustavina ne saa sopivan kireälle, tarra mahdollistaa nopean ja pitävän kiinnityksen, nahkea kumi ei liu’u nilkkaa pitkin alaspäin. Kierrätysmateriaalien osuus on korkea, sillä kumit ovat pyöräverstailta ja heijastin vanhoista huomioliiveistä. Uutta materiaalia on vain tarranauha ja ompelulanka. Siitä voi todeta onnistuneensa, kun huomaa itse siirtyneensä käyttämään tekemäänsä tuotetta.

Pyöräkirppis

Tein nipun lahjelenkkejä myyntiin Helsingin Polkupyöräilijöiden järjestämälle Pyöräkirppikselle. Kuvassa on erityisesti huomionarvoista kevyt ja kokoontaitettava myyntipöytä. Aika hiljaista oli myynti, mutta eräs lenksut ostanut otti yhteyttä ja tilasi kaksi paria lisää. Ei siis varmaan ihan jätteenä pitänyt. Muutenkin nämä ovat lähtenee käsistä ihan mukavasti.

Eräs ongelma vielä on. Kun haluan tehdä Tarrata-nimellä vain BDSM:ään liittyviä ompeluksia, niin minne laitan lahjelenkit ja vastaavat kiltit tuotteet esille? Ja millä nimellä?

Magneetit pelastivat jälleen kaiken: nepparipihdit korjattavina

Bernina Record 930 Electronic WITH MAGNETS

Aikaisemmin olen hehkuttanut magneettien toimintaa ompelukoneen modaamisessa. Ne pitävät käden ulottuvilla niin sakset, pihdit, neulat kuin mittanauhatkin.

Nyt magneeteille löytyi uutta käyttöä.

Hankin nepparien asennukseen Prym-merkkiset nepparipihdit, jotka tuntuivat aluksi vakuuttavalta ja laadukkaalta työkalulta. Niillä onnistui tosi kätevästi sekä reiän tekeminen materiaaleihin että nepparien puristaminen paikalleen.

prym-tool_02

Pihdit ja reikien tekemiseen tarkoitetut työkalukärjet. Putki puristuu kartiota vasten ja mitä ikinä pihtien välissä tällöin on, siihen tulee reikä.

Pian työkalulle kävi kuitenkin näin:

prym-tool_03

Aukot, joissa työkalun kärkien olisi tarkoitus pysyä, löystyivät jo lyhyen käytön jälkeen sen verran, etteivät kärjet pysyneet paikallaan. Sain idean ja kokeilin seuraavaa:

prym-tool_01

Magneetti kiinnittyy magneettisilla supervoimillaan pihteihin ja auttaa myös työkalukärkiä kumoamaan painovoiman.

Lisäsin kaksi pientä neodyymimagneettia saksien runkoon, yhden pihtien kumpaankin leukaan. Ne ovat tarpeeksi vahvat estämään kärkiä putoamasta saksista. Nyt toimii taas!

prym-tool-04

JEE NAKS NAKS NAKS NAKS

 

Työhuoneen sovitusnuket

Tarratan työhuone esittää: kaula, ympärysmitta 42 cm. Ytimenä maalarinteippirulla, päällä taakkaliinaa ja koossa paketin pitää liimauspuristimet.

Kun ranteen mallia tarvitaan, siihen tarkoitukseen on varattu jätesäkkirulla.

Joskus vielä rakentelen käyttööni hienot kaula- ja rannemallit säädettävillä ympärysmitoilla, mutta siihen asti mennään virityksillä.

Eräiden lonkerokahleiden tarina

Vastaanotin tähän mennessä haastavimman tilaustyön! Tilaaja halusi antaa lahjaksi pinkit ranne- ja nilkkakahleet ja kaulapannan lonkeroteemalla. En tiennyt, kuinka lonkerot toteuttaisin, mutta olin innokas tutkimaan.

Ensimmäinen ja nopeasti hylätty idea oli kiinnittää kahleisiin pieniä silikonilonkeroita. Ei, ei käy: ne irtoaisivat vauhdissa ja lisäksi, mistä hemmetistä minä taion pieniä silikonilonkeroita?

Kangaspaino oli yksi ajatus, mutta pikkutarkkojen sabluunoiden leikkaaminen on uskomattoman hidasta puuhaa ja seulojen valottamiseen minulla ei ole laitteita. Tässä vaiheessa mieleen tulivat kangastussit: kun kuviointia tarvitaan verrattaen vähän, voisiko ne yksinkertaisesti piirtää kahleisiin?

Pinkkejä vöitä on onneksi kertynyt. Yhdistelin värejä ja valikoin kivoimmat kombot. Koska yhdestä vyöstä saa yhden kahleparin, setistä tulisi joka tapauksessa kirjava. Halusin värien kuitenkin sointuvan toisiinsa.

Sitten etsimään lonkeroita. Kiitos internetin, tämä ei ollut vaikeaa. Muokkasin yhden miellyttävän lonkeron mustavalkoiseksi, sommittelin sen värimallin päälle ja hyväksytin tilaajalla. Tämän jälkeen sain idean: jos peitän keskihihnan tasaisella kankaalla, saan helpomman alustan piirtää. Siispä Nappitaloon ja ostin pari metriä lilaa vinokaitanauhaa.

Tässä vaiheessa törmäsin netissä lupaavan kuuloiseen tuotteeseen: Powerprint – laser print transfer medium, lasertulosteita kankaalle siirtävä liuos! Ostin sitä pullon 15 eurolla Hobby pointista ja sitten kokeilemaan.

Kumpikin pinta kostutettiin aineella, painettiin tiukasti toisiaan vasten ja kuivattiin hiustenkuivaajalla. Tämän jälkeen märällä sienellä rullailtiin paperi pois. Kuvan olisi tarkoitus jäädä pintaan.

Ei nyt ihan onnistunut. Aluksi näytti lupaavalta, mutta aine jätti jälkeensä valkoista nöftää ja kalvomaista pintaa. Ehkä tulokset olisivat olleet paremmat, jos olisin leikannut lonkerot irti taustapaperista, mutta en nyt jaksanut säätää enää tämän kanssa. Jossain toisessa yhteydessä varmasti kovaa kamaa!

Sitten piirtämään. Päätin oikoa mutkia piirtämällä läpi ja ideoin valopöydän kirkasvalolampusta. Teippasin kuvan ja vinokaitanauhan kiinni muovipussilla suojattuun lamppuun ja piirsin kangastussilla lonkeroiden ääriviivat läpi.

Olin ajatellut värittää lonkerot mustiksi, mutta ääriviivatyylikin miellytti. Silitin nauhat, jotta väri tarttuisi kunnolla, ja aloitin ompelun. Keskihihnan verhoilu lonkerokaistaleella olikin yllättävän haastavaa ja paljon nuppineuloja vaativaa puuhaa.

Joitakin tunteja myöhemmin setti oli valmis ja vastaanotto oli oikein hyvä! Jee, lisätään mahdollisuuksien listaan kuvioidut kahleet. Tässä on myös ensimmäinen kaulapanta parin kokeilukappaleen jälkeen.

Kiitokset auttaneille, seuraa pitäneille ja välivaiheista palautetta antaneille!

Bernina käy huollossa

Vuonna 1982 valmistettu Bernina Record 930 -kone on alkanut ryppyillä tässä vuoden 2012 puolella ja nyt päätin viimein tehdä asialle jotain. Vahvikeompeleita tehdessä Bernina on ihan liian usein pamauttanut neulan vähän sivuun aukostaan, jolloin se rusahtaa poikki saman tien.

On pelottavaa, kun voimakas kone hajottaa terävän neulan varoittamatta aivan kasvojen edessä, joten ensin ompelin suojalasit päässä, sitten askartelin pakkausuojamuovista koneeseen silmäsuojan.

Näistä oli kuitenkin vain väliaikainen apu, sillä koneella ompelu ei ollut enää hauskaa. Lisäksi neulat maksavat euron kappaleelta! Takuuta viime kesänä ostetulla koneella oli yli vuosi jäljellä, joten tänään kone sai kyydin ostopaikkaansa, Malmille MP-Tikki -myymälään.

Valitettavasti demoefekti toimii myös niin päin, että kun asiantuntija on näkemässä, vikaa ei saa toistumaan. Bernina tikitti saumat säyseästi ja yritin vakuuttaa huoltajan siitä, millä tavalla ompelu yleensä mättää.

Bernina putsattiin paineilmalla, sen toiminta tarkastettiin ja sukkulasta hiottiin neulan lyömiä koloja. Tärkeintä oli kuitenkin saamani neuvot:

  • Paksuja materiaaleja ommellessa pakkia ei pidä käyttää, sillä silloin on suuri riski, että neula katkeaa.
  • Myös hyvin lyhyt siksak-tikki vaikeuttaa ommeltavan materiaalin kuljetusta paininjalan alla.
  • Laadukkaat neulat toimivat paremmin ja katkeavat harvemmin.

Bernina Record 930 openedVaikka Bernina näytti huollossa vain parhaita puoliaan, sain hyvää palvelua ja hyviä neuvoja. Lähdin MP-Tikistä mukanani putsattu kone, parempia neuloja ja muutamia lisäpuolia (edes niistä ei suostuttu ottamaan rahaa vastaan).

Lisäksi Bernina sai kehuja. Hyvä mieli sen puolesta.

 

 

Uutta kehitteillä


Verkkosivujen ja työhuoneen valmistuminen ovat vaikuttaneet myös siten, että olen ehtinyt taas ommella ja myös kehitellä uusia välineitä.

Kuvassa on tekeillä yhden tuoteidean kolmas prototyyppi. Aineksina turvavyö autonromusta ja PVC-letku raksan lavalta Kalliosta. Käyttötarkoitus paljastetaan tuotteen myyntiintulon yhteydessä, vaikkakin moni varmasti sen myös tästä kuvasta tajuaa.
(Päivitys: ovikiinnikkeet myynnissä!)

Ensimmäinen prototyyppi hylättiin testausvaiheessa, kun kuormitettuani sitä koko painollani se petti ja lensin selälleni työhuoneen lattialle. Onneksi olin ennakoinut tämän mahdollisuuden ja asetellut sohvatyynyt pinoon häntäluun laskeutumispaikalle. Pelasti.