Magneettikahleet – eli kertomus siitä, kuinka jokainen kokeilu ei onnistu

Moni Tarratan välineistä on saanut alkunsa erilaisista kokeiluista. Kokeilujen luoneeseen kuuluu, että ne eivät aina tuota täysin toimivaa lopputulosta. Tässä on yksi esimerkki.

Jossain vaiheessa iski idea tehdä kahleet, jotka kiinnittyisivät magneettien avulla. Aikani hauduteltuani ryhdyin toimeen.

magneettikahleet 1

Magneeteiksi hankin voimakkaita neodyymimagneetteja ja ytimeksi lujaa ja joustamatonta reppuhihnaa. Kahleiden pintamateriaaliksi valitsin polkupyörän sisäkumin kahdesta syystä:

  • magneettien vetovoima heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten materiaalin pitäisi olla mahdollisimman ohutta.
  • nahkea pinta lisää kitkaa ja näin myös kiinnityksen lujuutta.

magneettikahleet_04

Pujotettuani tukevuutta antavan reppuhihnan kumin sisään ompelin kahleeseen taskut magneeteille. Oli tärkeää, että ne eivät pääsisi liikkumaan tai kääntymään kahleen sisällä, jotta niiden navat osoittivat oikeaan suuntaan.

Kuvassa on käytössä erityinen kävelevä paininjalka, joka sopii kumin ja muiden kitkaisten materiaalien ompeluun. Apuvälineestä huolimatta en ole vielä päihittänyt kaikkia kumin ompelussa tulleita ongelmia ja Tarratan sisäkumikahleet ovat yhä prototyyppiasteella.

magneettikahleet 02

Taskuihin tein reiät, joista (suurella vaivalla) pujotin magneetit paikoilleen.

magneettikahleet_03

Ja valmis! Kahle kiinnittyy mukavasti napsahtaen ja välineen yleistuntuma on tosi miellyttävä.

Valitettavasti nämä eivät yksin riitä, vaan kahleen pitäisi olla myös riittävän luja. Siinä tämä magneettikahle ei onnistunut, vaan kiinnitys irtosi ennen kuin renkaasta ehti kovin kovaa kiskoa.

Neljä suurehkoa neodyymimagneettia ei siis ollut riittävästi tukevaan kiinnitykseen. Vielä voisi kokeilla esim. jotakin ohuempaa pintamateriaalia tai tarralenkkarityyliin itsensä päälle taittuvaa hihnaa. Sellainen löytyy myös Tarratan kaulapannoista, sillä se moninkertaistaa kiinnityksen pitävyyden.

magneettikahleet_05

No, kokeilu oli silti arvokas. Ja on magneettikahletta silti kiva heitellä kiinni metallisiin pintoihin. Läiskis.

Enpä ole tullut googlailleeksi, mutta olisi helppo uskoa, että magneettibongade olisi joillekin juuri se omin juttu. Ja miksikäs ei olisi, kun asiaa nyt ajattelee.

 

 

Paloletkua ja jumppapalloja

Muutamia kokeiluja viime viikoilta:

13-05-14_paloletkukokeilu

Ylikokoiset kelta-mustat kahleet löytämästäni paloletkusta. Tämä on suurikokoisin kokeiluni tähän mennessä, kahleen leveys oli 10 cm luokkaa. Kahleesta tuli liian massiivinen ja jäykkä, mutta tuon materiaalin kanssa pitää jatkaa kokeiluja. Kelta-musta väriyhdistelmä viehättää lujasti ja tuon kokoinen tarrapinta pitää jo todella voimakkaasti kiinni. Ei sillä, että niistä muistakaan irti pääsisi.

13-05-24_jumppapallokahle_WIP 13-05-24_jumppapallokahle

Taloyhtiön kierrätyskasassa oli maannut kuukausia jumppapallo, jonka lopulta otin käyttööni. Metallinhohtoinen väri houkutteli.

Kumi kesti hyvin vetämistä, mutta repeytyi helposti. Sitä ei voinut ommella lainkaan, joten tein kokeilukahleeseen erilaisen kiinnityksen kuin muihin ompelemiini kahleisiin. Niiteillä kahleen sai koottua siististi ja tarrat ompelin lenkkarityyliin kahletta kiertävään hihnaan.

Kahleen varassa pystyi vaikka roikkumaan katosta, mutta rasituksen kohdistuessa juuri oikein, kumi repeytyi niitin kohdalta. Pitää siis jatkaa suunnittelua, sillä kyllä tästä matskusta haluan jotakin valmista tehdä! Jos kumilla vaikka päällystäisi kangaskahleen, niin niitti ei pääsisi repeytymään läpi.

Näitä kokeellisia kahleita on päässyt kertymään, kun niitä on niin mukavaa tehdä. Pitäisi vain jalostaa niitä myös valmiiksi! Tässä pari aiempaa kokeilua:

13-01-07_sisakumi-musta_01_w900

Kahleet polkupyörän sisäkumista. Näistä pidän itse erityisesti, sisäkumi on materiaalina kaunista, kestävää ja lisäksi halpaa ja helposti saatavilla.

13-02-18_henkseli-kahle

Varustelekasta sain housujen kaupanpäällisenä henkselit ja kahleethan niistäkin syntyi. Renkaan tilalle meni mielijohteesta sänkykiinnikehihnoista tuttu solki.

Lahkeet nippuun

Pyöräilijän lahjelenkit

Kevään ja pyöräilykauden saavuttua herättelin lahjeremmiprojektin talviunilta.

Eräs Tarratan Facebook-sivujen seuraaja otti aikeisemmin yhteyttä, sillä hänellä oli hyvin yleinen pyöräilijän ongelma: kuinka saada lahkeet nippuun, jotta ne eivät mene rattaisiin? Aloin kehitellä ongelmaan ratkaisua.

Vaikeinta oli löytää sopiva materiaali. Sen pitäisi olla riittävän joustavaa, se ei saisi olla liukasta, sitä pitäisi voida ommella… sitten idea syntyi: polkupyörän sisäkumit täyttävät kaikki nämä kriteerit! Lisäksi ne sopivat teemaan täydellisesti. Sisäkumit ovat myös siitä kivaa tavaraa, että niitä saa pyöräkorjaamoista mielin määrin ja jos hyvin käy, niin niissä on jotakin hienoja painatuksia.

Käytetyt sisäkumit

Kumin ompelussa on omat haasteensa, sillä se on niin nahkeaa, ettei se liu’u paininjalan alla mihinkään. Olen yrittänyt ratkaista ongelmaa mm. seuraavilla keinoilla:

  • Laittamalla suikaleen leivinpaperia ommeltavan kumin ja paininjalan väliin ja repimällä sen myöhemmin pois. Vaivalloista ja saattaa jättää paperia saumoihin.
  • Käyttämällä konetta, jossa on yläsyöttö tai lisävarusteena kävelevä paininjalka. Ostin jälkimmäisen eBaysta, mutta en ole saanut sitä toimimaan kovin hyvin.
  • Olen lukenut myös teflonpintaisista paininjaloista ja liukasteista, jotka estävät takertumisen, mutta Helsingin ompelutarvikeliikkeissä ei olla näistä kuultu.
  • Järkeilemällä ompeluksen niin, että kumi ei koskaan tule ylöspäin, jolloin takertumisongelmalta välttyy kokonaan.

Lahjelenkeissä käytin listan viimeistä metodia. Kumi on aina alaspäin syöttöhammastusta vasten ja paininjalan alla liukuu joko tarranauha tai heijastin. Aika monta kertaa sai miettiä ja piirtää renksun ompelun, mutta lopulta palaset loksahtivat paikalleen. Juuri tästä ongelmanratkaisusta pidän ompelemisessa!

Valmiita lahjelenkkejä

Lenksuista tuli juuri niin hyvät kuin toivoinkin. Joustavina ne saa sopivan kireälle, tarra mahdollistaa nopean ja pitävän kiinnityksen, nahkea kumi ei liu’u nilkkaa pitkin alaspäin. Kierrätysmateriaalien osuus on korkea, sillä kumit ovat pyöräverstailta ja heijastin vanhoista huomioliiveistä. Uutta materiaalia on vain tarranauha ja ompelulanka. Siitä voi todeta onnistuneensa, kun huomaa itse siirtyneensä käyttämään tekemäänsä tuotetta.

Pyöräkirppis

Tein nipun lahjelenkkejä myyntiin Helsingin Polkupyöräilijöiden järjestämälle Pyöräkirppikselle. Kuvassa on erityisesti huomionarvoista kevyt ja kokoontaitettava myyntipöytä. Aika hiljaista oli myynti, mutta eräs lenksut ostanut otti yhteyttä ja tilasi kaksi paria lisää. Ei siis varmaan ihan jätteenä pitänyt. Muutenkin nämä ovat lähtenee käsistä ihan mukavasti.

Eräs ongelma vielä on. Kun haluan tehdä Tarrata-nimellä vain BDSM:ään liittyviä ompeluksia, niin minne laitan lahjelenkit ja vastaavat kiltit tuotteet esille? Ja millä nimellä?

Tänään rakennamme seksikeinun.

Tällä kertaa vähän laajempi tilausprojekti!

Tarrata sex swing 0

0. Aluksi suunnitellaan.

Tarrata sex swing 1

1. vintiltä löytynyt kakkosnelonen saa puukosta.

Tarrata sex swing 2

2. puu on päällystetty sisäkumilla, turvavyöstä ja hihnalukoista on ommeltu rungon muut osat.

Tarrata sex swing 3

3. Runko on ruuvattu kasaan. Vielä puuttuu hihnoista ja turvavöistä tehtävät kannattimet.

Tarrata sex swing  4

4. Seksivau, se on keinu! Tässä se näkyy valmiina, tyylikkäästi anonymisoituna. Kaikki hihnat ovat säädettävissä poikkipuun hihnalukkojen avulla. Ihmiskontaktiin tulevat osat on levennetty turvavyöllä ja niihin on tarranauhalla kiinnitetty dyykatusta lastenistuimesta riivittyä pehmustetta.

Tämä oli sen verran suuritöinen, että ei taida tulla tilattavien tuotteiden listalle. Mutta olipa kiva lauantaiprojekti!

//EDIT: Blogista löytyy nyt myös seksikeinun rakennusohjeet!

Kahleet pyörän sisäkumista

Olen ehtinyt tehdä polkupyörän sisäkumista lahjelenkkejä, käyntikorttikotelon, fysioterapeuttisia apuvälineitä, mutta kahleiden tekeminen on jostain syystä odottanut näin pitkään.

Ensimmäinen kokeilu näyttää tältä:

13-01-07_sisakumi-musta_01_w900

Ompelu sujui yllättävän hyvin, vaikka nahkea kumi vaatii omia kikkojaan. Esimerkiksi vahvikkeet eivät voi olla yhtä lujasti ommeltuja kuin tekstiilivyössä, sillä tiuhaan rei’itetty kumi repeää*.

Ensimmäinen kokeilukahle on siis koossa ja seuraavaksi kokeillaan sen toimivuutta ja kestävyyttä! Jos kaikki menee hyvin, näitä tulee tilattavaksi piakkoin.

Minusta on ihan hillittömän hauska ajatus, että tuo materiaali on kierinyt jonkun pyöräilijän alla ennen kuin on päätynyt kahleiksi. 13-01-07_sisakumi-musta_02_w900

 

* //EDIT: Ei revennytkään, luulin vain. Tein kokeiluja erilaisilla ompeleilla, ja kahle kesti koko painolla siitä roikkumisen.

Ihan muita ompeluita

Pitkästä aikaa olen ehtinyt ommella muutakin kuin bondage-välineitä. Tästä on kiittäminen myös kaveripiiriä, josta nousee aika kummallisia tarpeita. Esimerkiksi raksaliivistä tehtyä köysipainoa en olisi omiin tarpeisiini keksinyt tehdä.

12-12-13_tyotasku

Kaveri tarvitsi työhönsä vähäeleisen taskun, jossa saa kulkemaan avaimet, kynät, paperit ja puhelimet. Minä sitten sellaisen laadin. Kankaiden suuntaa ja ompelujärjestystä miettiessä saa aivonsa solmuun, mutta palapelin ratkaisun keksiminen on hurjan palkitsevaa. Vielä kun lopuksi käsissä on itse tehty käyttöesine.

Tällaisen ompelun parissa saattaa unohtaa syömiset ja nukkumiset, kun on vielä aivan välttämättä tehtävä vielä seuraava sauma.

12-12-13_lahjelenkit

Tarratan Facebook-sivulla kyseltiin mahdollisuutta remmeihin, jotka pitäisivät lahkeet nipussa pyöräillessä. Aika kauan pyörittelin ideoita päässäni, kunnes keksin täydellisen materiaalin: käytetyt polkupyörän sisäkumit! Ne joustavat, eivät liu’u ja niitä saa pyöräkorjaamoilta, kun kysyy kauniisti.

Remmi kiinnittyy tarralla ja siinä on dyykatusta tai kirppikseltä ostetusta huomioliivistä irroitettua heijastinnauhaa. Kierrätysmateriaalien osuus on aika korkea, kun uutta materiaalia ovat vain tarrapalat ja ompelulanka.

12-12-13_heittopussi

Taas yksi erikoistilaus: paino heitettävän köyden päähän. Sisällä on hiekkatäyte ja suun rullasulku mahdollistaa, että painoa voi tarpeen mukaan vaihdella. Ommeltu dyykatun raksaliivin selkäkappaleesta, joten väri on iloisen kirkas ja kangas kestävää.

 

Sisäkumi-idea

Parinsadan vyön varasto vaatii vähintään saman verran hyviä kumilenkkejä. Clas Ohlsonilta ostin laatikollisen, mutta ne olivat hauraita ja katkeilevia. Sääli, että niitä on noin tuhat.

Nyt viimein välähti: leikkelin vanhaa pyörän sisäkumia saksilla renkaiksi ja siinä minulla on sopivan kokoisia ja tukevia kumilenkkejä. Leveyttä vaihtelemalla saa vaihdeltua lenkin venyvyyttä. Ei varmasti mikään uusi keksintö, mutta uusi minulle!

(Kuvassa myös UFFin alesta löytynyt paljettivyö. Övereitä kahleita taas tulossa.)

Ensikosketus sisäkumeihin

Hyviä ideoita syntyy joskus pakosta: tällä kertaa tuli Tarratan tyyliin sopivat etiketin kiinnityslenkit polkupyörän sisäkumista.

Olin toimittamassa tilattuja kahleita, mutta etiketin kiinnittämiseen käyttämäni paperinarut olivat unohtuneet toisaalle. Oli jo kiire, joten piti ideoida jotain nopeasti. Kotoa löytyi vanha polkupyörän sisäkumi ja nitoja ja hops, äkkiä Tarratalla oli uudet ja itsensä näköiset etiketit!

Hei hei, paperinarut, en oikein pitänytkään teistä.

Tämä oli kokeilu sisäkumeilla sai innostumaan materiaalista. Käydessäni ostamassa pyöräilykamoja Helsinginkadun Cycle Centeristä kysyin samalla, sattuisiko huollon puolella olemaan rikkinäisiä sisäkumeja. Sain niitä mukaani koko kassillisen.

Leikkasin kumit auki ja pesin ne pesukoneessa. Inspaavaa ja haastavaa materiaalia! Saa nähdä, mitä kaikkea näistä keksii tehdä.